Bumerangi-lehti
Hyvät Australian ystävät Suomessa ja maailmalla!
Terveiset Suomen suurlähettiläältä Canberrasta.
​
Julkaistu: 26.3.2024
Minulla on kunnia aloittaa Suomen seuraavana suurlähettiläänä Australiassa maaliskuussa. Käyn uutta kohti nöyrin, innostunein ja odottavin mielin. Tunnen Australiaa pintapuolisesti aiemmilta matkoilta ja edellisestä työtehtävästäni, jossa luotsasin ulkoministeriön Itä- ja Kaakkois-Aasiasta sekä Oseaniasta vastaavaa yksikköä lähes neljän vuoden ajan. Aiemmat ulkomaankomennukseni ovat olleet Intiassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Alankomaissa.
​
Jo Australian koko vetää nöyräksi. Tiesin toki maan olevan valtaisa, mutta viimeistään nähtyäni karttaprojektion, jossa Australia oli vedetty Yhdysvaltojen ”päälle” eikä se jäänyt paljon isoserkkua pienemmäksi – neliökilometreissä Australia on viidenneksen pienempi – ymmärsin, että tätä maata ei oteta hetkessä haltuun. Maan vaiheikkaan historian, eläväisen kulttuurin ja moniäänisen nykyisyyden omaksuminen ottaa aikaa.
​
Aloitan uudessa tehtävässäni innostuneena kaikista niistä mahdollisuuksista, joita Suomen ja Australian suhde on pullollaan. Kauppavaihto maidemme välillä on jo nyt volyymiltaan hyvin merkittävää ja vahvasti kasvusuuntaista, joskin valitettavan yksipuolista. Suomen Nato-jäsenyys sekä arvaamaton maailmanpoliittinen tilanne tekevät Suomesta Australialle aiempaa kiinnostavamman kumppanin, minkä toivon näkyvän niin kauppatilastoissa kuin maidemme välisessä vuoropuhelussa. Yhtä lailla tärkeitä ovat tieteen, kulttuurin ja urheilun saroilla tapahtuva yhteistyö, ihmisten välisistä yhteyksistä puhumattakaan. Odotan tapaavani teistä monia ja kuulevani niistä eri tavoista, joilla Suomi on lähentynyt Australiaa, tai Australia Suomea, ihmisten välisellä myötävaikutuksella.
​
Kun olen pohtinut tärkeintä tehtävääni tuleville vuosille, päädyn aina samaan ajatukseen: Suomen ja Australian maantieteellisen etäisyyden lyhentämiseen yhteisellä tekemisellä. Aivan liian monessa tapaamisessa olen kuullut, miten tietty yhteistyöhanke kyllä kiinnostaisi, mutta Australia vain on niin kovin kaukana. Vaikka Australian manner liikkuu kohti Euraasian laattaa 6-7 senttimetrin verran joka vuosi, käytännön tasolla huomattavastikin nopeampi läheneminen on mahdollista ja lopulta meistä itsestämme kiinni. Tehtävä ei ole aivan helppo, sillä Australian katse on perinteisesti vahvasti sen omilla lähialueilla sekä Yhdysvalloissa Euroopan jäädessä helposti varjoon. Yksi keskeisimpiä työkaluja tässä on maakuva, eli maidemme tunnettuus vastapuolella.
​
Bumerangi-lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1985 Olavi Koivukangas kirjoitti näin: ”Australian, sen luonnon, väestön, talouselämän, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tunnetuksi tekeminen Suomessa on suuri haaste seurallemme. Australiahan on maailman suurin saari ja pienin manner.” Samalla mission statementilla lähden liikkeelle lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin. Australia innostaa ja kiinnostaa monia, mutta mielikuvat ovat ohuita ja tuntemus enimmäkseen pintapuolista. Tiedotusvälineet Suomessa uutisoivat Australiasta lähinnä silloin, kun hai on hyökännyt surffarin kimppuun tai käärme luikerrellut tenniskentälle. Sama pätee toiseen suuntaan: australialaiset eivät juuri altistu Suomen kuulumisille tai tekemisille. Nato-jäsenyys ja pääministeri Marinin vierailu tekivät meistä kerralla kiinnostavamman, mutta työtä on tehtävä jatkuvasti ja systemaattisesti.
​
Kaikki lähtee osaamisesta: olemme kiinnostavia olemalla omilla vahvuusalueillamme niin hyviä, että Australian on oltava Suomesta kiinnostunut. Tätä osaamista onneksi on runsaasti, ja sitä on todellinen ilo edistää Australiassa koko Team Finlandin voimin. Kuluvana vuonna pääsemme toivottavasti juhlistamaan Rauma Marine Constructionsin ensimmäisen rakenteilla olevan Spirit of Tasmania -matkustajalautan valmistumista. Sain kuulla ensi käden todistuksen tasmanialaisen varustamon ja raumalaisen telakan saumattoman sulavasta yhteistyöstä käydessäni telakalla tutustumassa rakenteilla oleviin lauttoihin. Tällainen pitkäjänteinen, molemminpuoliselle arvostukselle perustuva yhteistyösuhde vahvistaa maidemme suhteita kauppavaihtoa laajemmin.
​
Tänä vuonna vietetään Suomen ja Australian diplomaattisuhteiden 75-vuotisjuhlaa. Vuonna 1949 molemmat maat olivat kovin erilaisissa tilanteissa: Suomi oli sotien ja sotakorvausten köyhdyttämä maa, ja sodan menetyksistä niin ikään toipuvat australialaiset saivat oman kansalaisuutensa. On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, miten pitkän matkan molemmat maat ovat sen jälkeen kulkeneet ja mikä meitä tässä turbulentissa maailmassa yhdistää: jaamme yhteisen arvopohjan sekä vahvan demokraattisen järjestelmän, olemme maailman kehittyneimpien maiden joukossa sekä kärkisijoilla omilla vahvuusalueillamme ja kohtaamme samat haasteet ilmastonmuutoksesta autoritääristen maiden vahvistumiseen ympärillämme. Tässä riittää pohjaa yhteistyön tiivistämiselle. Nykyisessä hallitusohjelmassammekin Australia mainitaan kenties ensimmäistä kertaa: toteamus tarpeesta panostaa uudenlaiseen yhteistyöhän samanmielisten kumppaneiden, kuten Australian, kanssa antaa vahvan mandaatin koko Team Finlandin työlle Australiassa.
​
Otollisten olosuhteiden ohella kiitollisen tulevasta tehtävästäni tekee myös se, että Suomessa on aktiivinen Australiasta kiinnostuneiden ja ihmisten verkosto, ja Australiassa mittava suomalaisyhteisö, jota suurlähetystönä pyrimme parhaamme mukaan palvelemaan. Toivon Suomi-Australia-yhdistysten liiton ja sen jäsenten jatkossakin myötävaikuttavan siihen, että Suomi ja Australia lähenevät toisiaan mannerlaattoja nopeammin. Kiitos arvokkaasta työstänne maidemme välisten suhteiden edistämisessä, ja tapaamisiin näissä merkeissä!
Arto Haapea
JÄÄHYVÄISET AUSTRALIALLE
​
Julkaistu: 23.3.2024
On tullut aika palata Suomeen. Viimeinen käyttöpäivä on tullut täyteen ja on pakko jäädä eläkkeelle. Jätän Australian hyvillä mielin, vaikka täällä olisi viihtynyt pidempäänkin.
​
Työ Canberrassa alkoi keskellä pahinta Covid19 -pandemiaa kahden viikon karanteenilla. Ensimmäiset pari vuotta edustusto joutui perumaan monia tilaisuuksia ja rajoittamaan matkustamista, ja seurasimme tiiviisti alati muuttuvia uutisia erilaisista rajoituksista. Australia oli niiden maiden joukossa, joissa oli maailman tiukimmat rajoitukset. Koko Australia avautui kaikille matkailijoille vasta vuoden 2022 alkupuolella. Nämä ajat ovat onneksi takanapäin!
​
Toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosien ajan. Intian ja Tyynenmeren alue on noussut mielenkiinnon kohteeksi entistä enemmän. Poliittiset jännitteet alueella ovat kasvaneet ja turvallisuus heikentynyt. Tämä johtuu pitkälti Kiinan vaikutusvallan kasvamisesta ja lisääntyneestä aktiivisuudesta. Australia on joutunut arvioimaan omaa asemaansa ympäristössä, jossa myös suurvaltakilpailu on keskeisessä osassa. Australia sijaitsee alueella, joka on globaalin geopoliittisen ja teknologisen murroksen ytimessä.
​
Pääministeri Albanesen hallitus on lunastanut lupauksensa suhteiden vakauttamisesta Kiinan kanssa rakentavamman retoriikan kautta. Maiden suhde on edelleen herkkä ja vaatii tasapainoilua. Samaan aikaan Australia on syventänyt suhteita perinteisiin liittolaisiinsa, Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan, muun muassa AUKUS-kumppanuuden kautta. Yksi tärkeä osa AUKUS-kumppanuutta on Australian saamat ydinsukellusveneet seuraavien 10-20 vuoden aikana. Tämä on maan pääministerin mukaan Australian kontribuutio alueen strategisen tasapainon säilyttämiseksi. Alueen vakaus on Australialle keskeinen erityisesti merireittien turvallisuuden ja toimitusketjujen toimivuuden takaamiseksi.
​
Suomen ja Australian suhteet ovat hyvät, mutta potentiaalia kauppasuhteiden kasvattamiselle on runsaasti. Viime vuonna Suomen vienti Australiaan kasvoi noin 20%. Suomen uudehkossa hallitusohjelmassa Australia mainitaan yhtenä kohdemaana, jonka kanssa hallitus pyrkii syventämään yhteistyötä. Tämä on hyvä lähtökohta seuraajalleni suhteiden tiivistämiseksi ja monipuolistamiseksi entisestään.
Vuodet Australiassa ovat olleet työntäyteiset, äärimmäisen mielenkiintoiset ja antoisat. Alkuajan hidasteista huolimatta vuosiin mahtuu monenlaisia hienoja kokemuksia, tapaamisia ja kohtaamisia. Työn ohella olen nauttinut merestä, kävelyistä koiraystävällisillä rannoilla, kengurumetsistä, vuoristosta ja kaupunkien sykkeestä. Canberra on luonnonläheinen ”bush capital”, joskin hallintokaupungin poliittinen ilmapiiri voi olla - onneksi useimmiten kulisseissa - hyvinkin jännitteinen.
Uutena kokemuksena Australiassa on ollut kiintoisaa tutustua alkuperäiskansojen kulttuuriin. Yksi vaikuttava kokemus oli Bangarra- tanssiryhmän esitys Yuldea, joka kertoo Anunga-kansan tarinan perinteisen elämän muodon ja teollistumisen tuomien muutosten kohtaamista ristiriidoista. Alkuperäiskansojen asema on edelleen ristiriitainen ja maata jakava kysymys. - Pienenä kulttuurivihjeenä kehottaisin lukijoita käymään Tampereella kuluvan vuoden loppupuolella. Museokeskus Vapriikissa on esillä (10.10.2024-30.3.2025) Canberrassa sijaitsevan Australian Kansallismuseon näyttely Uniajan Australia (7 sisaren tarinat). Visuaalisesti hieno näyttely on Canberran jälkeen kiertänyt Euroopassa ja on hienoa, että se saatiin myös Suomeen. Näyttely perustuu alkuperäiskansojen unimaailman esihistoriallisiin tarinoihin. Aboriginaalikulttuuria esitellään käsitöiden, taideteosten ja videoinstallaatioiden kautta.
Australiaan tullessa tuskailin koiranpoika Brunon mutkikkaiden maahantulojärjestelyiden kanssa. Puolen vuoden odotuksen jälkeen Bruno pääsi onnellisesti maahan; koira oli karanteenissa Melbournessa 10 päivää ja isäntä samoihin aikoihin 14 päivää Canberrassa. Muutto Australiasta Eurooppaan on helpompi. Matka on kuitenkin pitkä ja vasta kun koko pieni perhe on turvallisesti Suomen kamaralle, voimme huokaista, suunnata tassut kohti uusia seikkailuita ja muistella mukavia aikoja Australiassa.
Minulta on viime viikkoina kysytty useamman kerran mitä jään kaipaamaan Australiasta. Tässä yhteydessä voisin toistaa lempimottoni, Elmer Diktoniuksen sanoin: ”Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät”.
Kiitos kaikille uskollisille lukijoille ja hyvää lähestyvää kevättä.
Satu Mattila-Budich
PUHEENJOHTAJALTA
Keväiset tervehdykset Tuusulasta! Vallitsevasta rankasta maailmantilanteesta huolimatta aurinko alkaa meitä täällä Suomessa jälleen hemmotella, tuoden mukanaan jonkinasteista helpotusta ihmisten henkiseen hyvinvointiin – ainakin itse olen aina tuntenut voimavarojeni kasvavan kevään tullessa. Voimia Liitossamme tarvitaankin nyt, kun valtion ystävyysseuroille myöntämiin toimintaapurahoihin tulee suuria leikkauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että meidänkin Liittomme ja jäsenyhdistystemme tarvitsee laittaa suuremmat mietintämyssyt päähän ja kehitellä sellaisia toimintamenetelmiä, joilla tätä meille niin tärkeää asiaa voidaan viedä järkevästi ja tehokkaasti eteenpäin leikkauksista huolimatta.
Uutena Liiton puheenjohtajana haluan nyt kuitenkin lämpimästi tervehtiä teitä lukijoita ja tuoda esiin, mitä kaikkea alkuvuonna on jo tapahtunut ja mitä Liitossamme on suunnitteilla. Ensinnäkin, meillä on uusi mahtava liittohallitus, joka koostuu eri alojen osaajista kaikista aktiivisista jäsenyhdistyksistämme. Meitä on yhteensä 11, joten tällaisesta joukosta uskon löytyvän paljon tietotaitoa, joka vie meitä menestyksekkäästi eteenpäin.
Liittohallituksen ja jäsenyhdistysten edustajia osallistui tammikuussa pidetyille perinteisille matkamessuille Helsingin Pasilassa. Ne olivat hyvin onnistuneet ja haluankin kiittää kaikkia mukana olleita työmyyriä heidän panoksestaan. Yhdessä tekeminen oli hauskaa ja mutkatonta, saimme paljon aikaiseksi ja edustimme Liittoamme ja Australiaa erinomaisesti.
Helmikuussa edustajiamme osallistui Ystävyysseurojen liiton tapahtumaan Rauhanasemalla Pasilassa, jossa eri ystävyysyhdistysten kesken kävimme läpi kokemuksiamme matkamessuista, esim. mikä onnistui ja mitä muutoksia tarvitsisimme järjestelyihin. '
Yleisön pyynnöstä otamme ohjelmistoomme jälleen webinaareja. Ensimmäinen niistä on 22.4. ja aiheena on luonnonsuojelu Australiassa. Esitelmöitsijänä on kokenut konkarimme Kuopion yhdistyksestä: geologi, FT Peter Sorjonen-Ward. Esitys on suomeksi.
Liiton kevätkokous järjestetään etäkokouksena 13.5. Kokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat.
Viimeisenä - mutta ei mitenkään vähäpätöisimpänä - listallamme on Liiton 40-vuotisjuhlat lokakuussa pääkaupunkiseudulla. Uskomatonta, mutta niin se vain on! Suomi-Australia - ystävyysseuratoiminta alkoi virallisesti vuonna 1984, jota tapahtumaa itsekin olin Turussa silloin todistamassa. Juhlamme ohjelma ja paikka varmistuvat myöhemmin.
Liittohallituksemme on päättänyt, että jäsenlehtemme Bumerangi ei ilmesty paperisena versiona tänä keväänä. Alamme vähitellen panostaa digitaaliseen värilehteen sekä sosiaalisen median kanaviemme ja nettisivujemme suurempaan hyödyntämiseen. Tämä on nykyaikaa ja edullisempaa tehdä. Tänä vuonna julkaisemme kuitenkin yhden paperisen Bumerangilehden, ”superbumerangin”, lähempänä 40-vuotisjuhlien ajankohtaa, mutta jatkossa on tarkoitus julkaista kaksi digilehteä per vuosi. Digilehti avautuu jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille.
Seuraathan nettisivuillamme, Facebookissa ja Instagramissa jäsenyhdistyksiemme ja Liittomme ohjelmatarjontaa. Sieltä tulee löytymään kaikenlaista mukavaa. Mukavaa keväänjatkoa kaikille!
LEILA MALIN
SUOMI-AUSTRALIA YHDISTYSTEN LIITTO RY:N PUHEENJOHTAJA
Bumerangi-lehti
Suomi-Australia yhdistysten Liiton jäsenlehti Bumerangi tuo Australian ystävät yhteisen lehden ääreen.
Bumerangi ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Suomi-Australia yhdistysten Liiton jäsenet saavat lehden kotiin kannettuna.
Lehdessä on mielenkiintoisia juttuja ja hyödyllistä tietoa Australiasta.
